keskiviikko, 3. lokakuu 2012

mekin muutettiin

Bloggerinpuolelle. Blogi jatkaa eloaa enemmän tai vähemmän osoitteessa http://nzntreenit.blogspot.fi/

tiistai, 4. syyskuu 2012

Tuloksetonta

Vuodatus oli pitkään poissa käytöstä ja kun päivittäminen jäi, niin ei ole tullut päivitettyä sitten ollenkaan.

Aloitetaanpa sitten Erkkarista ja tokomestiksessä , jotka oli kesäkuun lopussa.
2 voittajan koetta oli ollut jo alla, joista molemmista 0-tulos, tunnarin,metalli ja kaukojen mentyä pieleen.
Mestiksen tulokseen ei siis ollut kovin kovat odotukset. Nessa oli jo valmiiksi hivenen väsynyt ja koepaikalla ennen koetta oli sitten tietenkin pakko ottaa vielä viimehetken treenit,
hinkaten tunnaria, metallia ja kaukoja. No kokeesta tuli, kuten arvata saattaa komea 0-tulos,  tunnari ja kaukot meni nollille. Tunnarissa nosti omansa, mutta ei lähtenyt tuomaan, toi sen sitten ehkä noin kolmannella tai neljännellä käskyllä, plää. Mä en ymmärrä miksi se liike ei toimi kokeissa. Kaukoissa tarvitsi varmasti useampia käskyjä ja ei varmaan tehnyt kaikkia siirtoja (en muista). Luoksetulossa ei tainnut pysähtyä seisomaan. Avoimenluoka hyvät luoksetulon pysäytykset on tyystin hävinnyt voittajaluokassa, ehkä se matka on liian pitkä, tai sitten se jo tietää, että noissa tilanteissa se pallo ei kuitenkaan lennä. Ei ole toiminut sitten muuten sanallinenkaan käsky, ehkä pitäisi vaan kunnolla opettaa se pysähtymään. Ruudussa sijoitti ensin itsensä ruudun viereen, toisella käskyllä meni ruutuun ja tyhmänä pysäytin sen vielä seisomaan, kun olisin voinut huutaa sen suoraan maahan. Se taisi muuten vielä nousta seisomaan jo liikkeenohjaajan käsky-sanasta, ennen kuin huusin sen seuraamaan. Yllätys, yllätys tässä kokeessa se toi metallin, hitaasti, mutta varmasti. Ylipäätään mestisesitys oli aika väsynyt.

Mestiksen jälkeen oli erkkari ja onnistuin väsyttämään Nessa vielä vähän lisää ennen omaa kierrostaan. Noora ystävällisesti sen esitti ja hienosti esittikin, runsaslukuisissa AVO nartuissa Nessa sijoittui kolmanneksi kera SA:n.

Elokuussa käytiin vielä 2 voittajan koetta. 4.8 Nokialla taisi mennä samat tunnari, kaukot ja metalli nollille. Ei myöskään pysähtynyt seisomaan luoksetulossa. Kaikki voittajaluokan koirat nosti tunnarissa väärän. Nuo meidän 0:lla liikkeet tuntuvat aina sijoittuvat vielä kokeen viimeisiksi liikkeiksi. Metallia taisi sovitella suuhunsa, mutta ei tuonut. kaukoissa tarvitsi useampia lisäkäskyjä eikä mennyt sitten enää viimeisestä istumisesta maahan.

17.8 Tampereella koe lähti hyvin käyntiin, Nessakin oli ihan kivassa vireessä. Seuraamisen 10p, ropisi heti seuraavassa liikkeestä istumisessa, jossa meni maahan. Luoksetulossa ei TAASKAAN pysähtynyt seisomaan. Ruutuun Nessa on löytänyt ihan suhteellisen hyvin, mutta tuolla ruutu oli aika syvällä siellä ruohon seassa, nauhaa ei näkynyt ollenkaan lähetyspaikalle, mutta muovinen kehänauha loisteli auringossa. Nessa ei tainnut hahmottaa koko ruutua ja lähti suuntaamaan kehänauhansuuntaan ja huusin sen sitten pois. Tosi moni koira ei hahmottanut tuota ruutua ollenkaan. Yksi sinne taisi löytää, sen ohjaaja moneen kertaan suuntasi koiraa ennen liikkeen alkua. Olen luullut, että suuntaaminen nollaisi liikkeen.  Tunnarissa Nessa taas nosti omansa, toisella käskyllä taisi tulla sitten paine (katsoo mua ja heiluttaa hännänpäätä) ja nappasi sieltä vaan jonkun kapulan mukaansa. Kaukokoissa tarvitsi ensimmäiseen istumiseen 3 käskyä, vaihdot teki ihan hyvin (istu-seiso-maahan-seiso-istu-maahan), mutta viimeisestä istumisesta valui maahan, ja taisin siinäkin joutua antamaan 3 käskyä, että sain sen istumaan.

Nyt opetellaan liikkeet kuntoon, ennekuin mennään taas kokeeseen. Tunnarissakaan ei ole koskaan ollut treeneissä ongelmaa, mutta koe näyttöjen jälkeen en keksi muuta syytä kuin palkattomuuden enne liikettä. Eli otetaan tunnaria sitten jatkossa niin, että tehdään palkattomia liikkeitä alle ja toivotaan, että ongelma ilmenisi myös treeneissä.

2.9 olikin aika jännät paikat, ohjaajalle wink. Lähdettiin Nessan kanssa jälkikokeeseen. Ensimmäisenä oli jälki. Meidän janan läpi meni rehevöitynyt metsäautotie, joka aiheutti sitten pientä pyörimistä. Jälki kuitenkin löydettiin. Aika pian Nessa lähti jäljestämään polkua pitkin ja ajattelin, että ei varmasti jälki voi mennä polkua pitkin, kunnes se nosti siitä ensimmäisen kepin surprise. No samaista polkua jatkettiin sitten vielä muutama metri ja Nessa lähti vasemmalle metsään. Näin itse niitä askeleen painaumia, eli joo kyllä me ollaan jäljellä. Nessa vaan tuntui menevän epävarmemmaksi kokoa ajan ja seilasi pitkin poikin metsikköä. Painaumia edelleen oli, mutta kyllä rupesi jo epäilyttämään, että nyt on tainnut jälki hukkua, enää en kyllä edes tiennyt, että mitkä niistä painaumista oli omia jälkiä. Siellä aikamme pyörittyään Nessa lähti palaamaan taikaisin päin, en ensin päästänyt sitä, koska ajattelin sen ajavan meidän tulojälkeä, tai niinhän se oikeasti ajoikin. Aika meni aika pitkälle sen sienestäjän/marjastajan jälkiä ihmetellessä, joten annoin sen sitten palata takasin. Se palasi siihen polulle asti ja jatkoi sen polun yli ja kohta rupesi keppejä nousemaan, viimeinen mikä löydettiin oli myös polulla. Annoin se sitten jatkaa sitä polkua pitkin, joka tuli sitten tielle, jalki varmaankin poikkesi siitä polulta jossain kohtaa, koska kutos keppiä ei löydetty, en kyllä jaksanut siitä kauheasti huoltakaan kantaa, koska aika oli jo mennyt. Yliaikaa tuli n 10 minuuttia, joten keppejä ei hyväksytty. Janalta saatiin vaivaiset 29p, pyörimisestä johtuen. Olisi pitänyt ottaa se uudelleen sivulle ja lähettää se suoraan, mutta kun ihan kamalasti jännitti ja ajattelin, että se tuomari käskee takasin janalle tms, mutta ei se kuitenkaan sitten tarpeeksi paljon kuulemma poikennut linjalta. No ensikerralla tiedän.  Mutta jos jotain positiivista, niin se hakeutui itse takaisin oikealle jäljelle, vaikka taidettiin se 500metriä jo jäljestää sitä marjastajaa/sienestäjään (puhelimessa olevan Sport Tracker näytti kokonaismatkaksi n 1km). Nyt pitää ihan todenteolla harjoitella niitä harhojakin, niitä ei ole koskaan aiemmin ollut.

Tulokseen ei enää ollut mahdollisuutta, mutta käytiin silti ottamassa esineet tottis. Ihan nähdäkseni, että olisiko niiden puolesta tulos edes mahdollinen. Esine taisi nousta toisella lähetyksellä (tai kolmannella, mutta ehkä se oli toinen). Toisella lähetyksellä Nessa kaarsi etulinjan suuntaan ja haisteli pientä kuusta, joka oli n. 2m etulinjasta, ja jatkoi sitten takakulmaan ja nosti sieltä esineen. Pisteitä saatiin 27p, 3p lähti siitä, koska n.1,5m siitä kuusesta oli lähiesine ja Nessa oli mennet sen ohi. Tuomari tosin sanoi, että edellinen koira oli nostanut sen lähiesineen ja pissanut siihen kuuseen, pissanhaju siis tarttui Nessan nenään ennemmin kuin esineen. No mutta ihan ok suoritus kuitenkin.

Tottiksessa seuraaminen oli erinomaista. Istumisen meni maahan ja maahan ja luoksetulo taisi olla erinomainen tai erittäin hyvä, se sanoi, että olisi voinut mennä vieläkin nopeammin maahan, reagoi käskyyn kyllä nopeasti. Noudoissa luovutus saisi olla tiiviimpi ja hypyssä hieman haki askeleita ennen hyppyä. A-esteen kiersi takaisin tullessa, mikä oli sinänsä hieman erikoista mielestäni. Kentällä oli kahdet tottikset rintarinnan ja juuri kun meidän piti ottaa eteenmeno, niin viereisen kentän koirakko otti luoksetuloja. Saatiin odottaa sen aikaa kun luoksetulot oli otettu ja Nessa kovin seurasi tuota koirakkoa.  Ja kun saatiin suorittaa eteenmeno, niin Nessa eteni n 15-20 ja pysähtyi vierisen kentän koirakon kohdalle, toki siis meidän omalle kentälle. Eteenmenosta siis puutteellinen. Paikallamakuu oli kunnossa, mutta tarvitsi 2 sivulle käskyä, koska kun palasin koiranluo, se makasi siellä RIIPUTETTU SAMMAKKO-asennossa surprise. Ensimmäisellä istukäskyllä heitti jalat takasin mahanalle ja toisella nousi istumaan. Tuomari ei kyllä tainnut huomata miten se siellä makasi, koska en minäkään huomannut kuin vasta tosi lähellä. Tottiksesta saatiin 79p. Täytyy kyllä sanoa, että alokastuokan tottiksissa näki kyllä aika monennäköisiä suorituksia. Mutta ei se 70p kuitenkaan ihan ilmaiseksi tule. Jäljen jälkeen kolmella kahdeksasta alokasluokan koirasta oli mahdollisuus tulokseen ja kaksi niistä sitten loppuviiimeksi sai tuloksen.

Sen verran kuitenkin jäi jäljestä hampaankoloon, että olisi vielä syksynaikana kiva päästä johonkin kokeeseen ja laittaa sormet ristiin, etteivät marjastajat olisi eksynyt sinne smiley.

maanantai, 25. kesäkuu 2012

Tsuida duida osaatsä uida

Juhannusaattona käytiin polskuttelemassa oikeen ajan kanssa. Nuppu ja Zira yleensä lähinnä vaan läträävät rannassa, uivat kyllä, mutta vedessä pitäis olla jotain haettavaa. No Nessahan ui ihan vaan uimisen ilosta ja tälläkin kertaa joutui tylsästi polskuttelemaan fleksin nokassa. En löytänyt keppejä rannan lähistöltä, joten heittelin kiviä järveen ja kun lärtääjä kaksikko ei sitten löytänytkään vedestä mitään haettavaa, niin kävivät useempaan kertaan katsastamassa kauempana olevat lumpeenlehdet .  Tässä hieman uimanäytteitä.

Uimanäyte 1

Uimanäyte 2

 

Jälkiäkin on taas poljettu. Perjantai aamuna pakotin Esan polkemaan jäljen. Matka oli n350m, kulmia 2 ja maasto oli helppoa ja reilun tunnin kerkisi jälki muhia. Jälki meni ihan ok, mutta 2 keppiä jäi. Ensimmäinen ja varmaankin kolmas. Kolmannen kepin tienoilla taisi ajaa jälkeä jäljen sivussa, en ole varma. Jälkeä tai keppjä ei ollut merkattu.

Lauantaina tein jäljen eri maastoon, pituutta taisi olla 450m. Pohja paikoin korkeaa varvukkoa, sammalpeitteistä kalliota (maastonmuotovaihtelua). Yhdessä kohtaa jälki meni ihan vettä täynnä olevan ojan viertä, oja tuli yllätyksenä vastaa, siihen siis kulma ja hieman mietitytti mitenkähän mahtaa tässä käydä. Yhden kiven kiersin niin, että otin tukea kiven päältä. Odotusajalla käytiin ottamassa vähän tottista, seuraamista, muutama ruutu ja esteet. Ja sitten jäljestään. Jana olisi ollut muuten ihan ok, mutta otti takajäljen. 1 keppi jäi, mutta muuten jäljesti hyvin. Kiven kohdalla nuuskutteli myös sieltä päältä mihin olin koskenut, eikä ojakaan tuottanut mikäänlaista ongelmaa. Mutta tuohon meni aikaa 20min. Eli se on hidas.

Sunnuntaina oli taas vuorossa suhteellisen helppoa maastoa (uusi meille)  ja lyhyt 250m pitkä jälki, muutama kulma ja muutama polun ylitys ja tunnin vanha. En tiedä kuinka paljon siellä ihmiset liikkuu, on lähellä yleistä kuntorataa.  Jälki meni ok, kaikki kepit nousi ja polkujen ylituksissäkään ei ollut ongelmaa.  Ja nyt oli vähän tullut lisää vauhtiakin.

Itse olen tuon hitauden aiheuttanut puuttumalla liikaa sen jäljestykseen. Pieni paine jäljellä on kaiketi ihan hyvä, mutta haluaisin sille silti mukavamman ilmeen. Nyt onkin tehty vain merkkaamattomia jälkiä, että en voi kuin antaa koiran ratkaista. Ollaan päästy ajamaan myös 2 ihan vieraan tekemää jälkeä. Ensimmäisen jäljesti ihan hyvin, oli kyllä vähän epävarman oloinen ja nosti vain 2 viimesintä keppiä. Toinen alkoi hyvin, ensimmäinen keppikin nousi, mutta sitten jälki kulki suolla ja suolla on lehmänläjän näköisiä paskakasoja, joihin kaatuikin sitten koko jälki ja koira. On muuten yllättävän vaikeaa luottaa ihan täysin siihen koiraan. Minä myös voin kuvitella, että jälki menee eri suuntaan kuin koira olisi menossa, enkä meinaa lähteä ollenkaan sen mukaan. Noita pitää päästä ajamaan ehdottomasti lisää, ihan itsenikin takia.

Nessa ilmaisee kepit menemällä maahan. Ottaa sen myös suuhun, joten on varmasti paikallistanut kepin ennen ilmasua. Keppejä vahvistaakseni  olen kehunut jo kun näen, että siinä taitaa olla keppi, rupeaa siis hakemaan sitä maasta. Nyt muutaman kerran olen huomannut, että on mennyt yli, mutta sitten on ikään kuin lamppu syttynyt , hei siinähän olikin keppi, ja palannut ilmaisemaan sen. Tuolloin ei ole kyllä mennyt kuin muutaman metrin yli. Kuutos kepistä on myös ollut ihan super palkka, jonka toivon tuovan vähän nopeutta siihen jäljestykseen. Uskon/toivon, että varmuus tuo myös nopeutta.

Loppun vielä viimeviikoisia paimenkuvia .

 

maanantai, 18. kesäkuu 2012

Iso leikkikenttä ja lampaita

Nessa kävi luonnestestissä 16.6 Nokialla. Tuomarit oli Irene Puputti, Marco Vuorisalo ja joku harjoitustuomari.

Nessahan meni kentälle sillä mentaliteetillä, että nyt pääsee leikkimään  ja haastoi haastettelun aikana tuomaria leikkiin. Harjoitustuomari leikitti Nessaa ja jotenkin ihmettelin, että miten se nyt noin huonosti leikkii. Videolta löytyikin sitten syy, leikittäjä leikitti koiraa koira ihan remminmitan päässä roikkuen, löysää ei tullut koko leikitystuokion aikana.  Videolta kuuluu kuinka koira  kuristaa kohta itsensä ja sitten tulee keppiin läppäsy. Koska koira putosi kalikasta, se ei kestänyt tuomareiden mielestä painetta, joten taistelutahto +2 kohtuullinen.  Taistelutahto +2 kohtuullinen, siihen kastiin aikapitkälle pääsee kaikki, jotka jotenkuten leikkivät. Ziran arvosteluohjeessa seisoo sama +2 kohtuullinen, vaikka muistaakseni se ei leikkinyt muutakuin minun kanssani. .

Kelkan alussa Nessa haastaa leikittäjäänsä uudelleen leikkiin, kunnes huomaa kelkan lähestyvän. Nessa menee katsomaan kelkkaa samantein kun se pysähtyy. Tynnyrilläkään ei mitään ongelmaa ollut. +1 hieman pehmeä hieman yllätti. Pehmeyteen käsittääkseni vaikuttaa, kuinka koira palautuu ikävistä asioista, jääkö joku kummittelemaan, kerääkö koira kuormaa testin aikana. Nessan mieltä ei kyllä saatu testin aikana järkytettyä.

Toimintakyky +1 kohtuullinen. Ei kuulemma ihan kaukana +2:sta, tuomari olisi toivonut enemmän kommentointia seinässä. Itse olen kuvitellut, että seinäkokeessa katsotaan koiran terävyyttä. Tomintakyky voidaan rinnastaa koiran rohkeuteen.

Tässä tulokset kokonaan:

Toimintakyky +1 Kohtuullinen
Terävyys +1 Pieni ilman jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++

Loppupisteet 142p, laukausvarma.

Hauskaa tuntui Nessalla olevan koko testin ajan, ei kovin saatu neidin mieltä järkkymään koko aikana. Pimeässä huoneessa kuulin Nessan kokoajan liikkuvan kolinoista huolimatta. Kovin kiire sillä ei ollut minun luokse, touhuili jotain, mutta tuli ilman apuja paikalle. Seinässä Nessa hieman pakotti itse itseänsä ja laittoin maahan. Sieltä sen kummemin väistelemättä katseli kun täti huitoin kepin kanssa. Nessa on tosi avoin vieraita kohtaan ja luulen oikeasti, että Nessa ei vaan voi uskoa, että kukaan ihminen voi tehdä sille pahaa.  Noihin pisteisiin menee kyllä monen näköistä monta erilailla käyttätyvää koiraa. Ihan kaikkea en noista suorilta allekirjoita, mutta näkemyseroja taitaa aina vähän olla. Luonnetesti samoin MH-kuvaus pitää nähdä itse, pisteet ei todellisuudessa paljoakaan kerro. Mielestäni testi meni hyvin ja Nessa oli ihan oma railakas itsensä koko testin. Koira palautuu ikävistä tilanteista (vaikka ei ne tilanteet tainnut Nessan mielestä olla kovin ikäviä) nopeasti, eikä mistään jäänyt kummituksia. Itse tykkään tosi paljon Nessan avoimuudesta ja elämänasenteesta. Onhan silläkin omat ärsyttävyydet (esim. uimismania), mutta ne on pientä hyvien ominaisuuksien rinnalla. Nessa arvosteltiin luonnestissä erittäin vilkkaaksi. Kyllähän se oikeassakin elämässä huomaa paljon asioita, mutta vaikka onkin vilkas, niin Nessa ei ole ollenkaan häiriöherkkä töitä tehdessä, keskittyy itse tekemiseen. Ja ennen kaikkea osaa myös rauhoittua kun on sen aika.  Testissä leikkiin haastamiset taitaa aika pitkälle juontaa juurensa muutamista maalimiehen leikityspäivistä. Puolustuhalukin taisi mennä aika pitkälle leikin varjolla .

Tässä linkit Nessan luonnetestiin.

 

;feature=youtu.be
;feature=youtu.be

 

Sunnuntaina käytiin taas paimennessa Somerolla. Nyt oli tytöllä alkuunsa ihan korvatkin tallella ja kaksi ensimmäistä kierrosta meni ihan kivasti. Kolmas kierros tehtiin isolla pellolla isolla laumalla. Alkuun meni ihan ok, mutta sitten jäätiin jumiin (tai minä jäin) kun en saanut sitä maahan kuin hetkellisesti.  Tarpeeksi paljon kun koira sekä minä turhauduttiin, niin loppu olikin sitten aika kaaosta. Ohjaaja sai noottia, että pitäisi antaa koiralle enemmän tilaa ja päästää se tekemään itsenäisesti. Mutta kun ei vaan uskalla/pysty, vaan koko ajan yritän kontrolloida sen tekemisiä. Hienosti meni paimennukset, lukuunottamatta sitä lopun kaaosta. Kuviakin on, kunhan vaan kamerasta purettua.

 

Viimeksi jo kirjoitin, että seuravaana olisi rotumestruustoko ja erkkari tiedossa, nyt ne on ihan oikesti sitten seuraavana tiedossa .

 

 

 

 

tiistai, 12. kesäkuu 2012

Päivitystä

Nyt on voivoteltu kahden kokeen verran. Voi-korkattiin Orivedellä 17.5 ja Tuomarina oli Tuire Marjamäki. Tulos oli hävettävän huono, mutta silti kokeesta jäi ihan hyvä maku suuhun.

Kovasti Nessa yritti, mutta teki väärin. Paikalla makuusta saatiin 8 pistettä, tuomarin mukaan koira meni hitaasti maahan ja perusasetoon tulemisessa mulla oli kuulemma kroppa mukana. Seuraaminen oli mielestäni hyvä, paikoin ehkä vähän tiivis, 7 pistettä. Luoksetulossa ei pysähtynyt seisomaan, maahan ekalla käskyllä pysähty seisomaan, toisella maahan, vauhtia oli ihan mukavasti koko matkan, 0p. Ruutu oli luoksetulon jälkeen. Ruutu oli sijoitettu parkkipaikan eteen, autot oli parkkeerattu siis ihan kehänauhan jälkeen. Nessa ei hahmottanut koko ruutua ja lähti luoksetulotteröille, mista huusin sen sitten pois. Ihan siinä kokeen aikana tuli mieleen, että meillä ei ole koskaan ollut kentällä muita, kuin  ruututötteröitä ja ruutua ei ole koskaan sijoitettu niin, että siellä takana olisi jotain. Liikkeestä istumisen seisoi ja metallikapula jäi pystyyn, Nessa meni kapulalle ja näytti, että täällä ei vaan ole mitään noudettavaa ja tuli pois. Hyppynouto oli ihan ok. Kaukot alkoi ihan ok, mutta sitten liikkeenohjaaja sekosi jäjestyksessä ja aloitettiin alusta, sitten ei enää toiminutkaan. Nessa, joka ei koskaan treenissä ole tehnyt tunnarissa virheitä, maisteli kaikkia kapuloita kokeessa.  Pisteitä kerättiin kasaan säälittävät 82,5p.

Seuraava koe käytiin 26.5 Tuuloksessa, tuomari Harri Laisi. Tunnistusnouto oli ensimmäisenä liikkeenä, kapulat oli kellotaulunmuodossa ja oma oli vasemmalla ylhäällä. Nessa meni kapuloita edestakaisin 3-4 kertaa ja onnistui aina kääntymään niin, ettei kertaakaan mennyt oman yli. Nappasi sitten epätoivoisena jonkun niistä suuhunsa ja vei sen liikkeenohjaajalle. Tiesi siis tehneensä väärin. Ja kun mielentila oli se, niin seuraavana ollut seuraaminen oli jotain todella kamalaa. Nessa ei ikinä koskaan milloinkaan ole seurannut niin huonosti, ei ollut juuri kontaktia, ei lähtenyt ainakaan kahdessa paikalla käännösessä mukaan ilman lisäkäskyä, toimi kuin hidastetussa filmissä. Ihan järkyttävää, säälistä pisteitä tais silti tulla 7. Seuraavana oli luoksetulo, nyt oli jo ohjaajankin mielentila varsin mielenkiintoinen. Liike meni kuitenkin ihan ok, saattoi hivenen himmailla. Kaukoissa liikkui  liikaa, mutta suoritti liikkeet. Hyppynouto oli ihan ok. Metallia sovitteli suuhunsa kahteen kertaa, mutta ei sitten pystynyt nostamaan. Ilmoitin tuossa vaiheessa, että me taidetaan jättää tämä koe nyt tähän, tuomari tai liikkeenohjaaja sanoi että liikkeitä olisi enää kaksi jäljellä ja vedettiin koe sitten kuitenkin loppuun. Istuminen oli hyvä ja koira ihan seurasikin tuossa kohtaa. Ruutu oli varsin mallikas. Ylipäätään kokeesta jäi varsin huono maku suuhun, lähinnä sen seuraamisen takia.

Nessalla on ollut jotenkin tosi huono mielentila kaukokokäskyissä. Heti kun sen sinne jättää niin alkaa ympärille pälyily, ihan kuin sitä vähän jännittäisi sinne jäädä. Yhtään ei kyllä jännitä jäädä luoksetulossa sinne mahaan. Nyt on tehty ihan vaan yksittäisiä siirtoja ja heti pallo lentää. Nyt mielentila tuntuu parantuneen (ainakin toistaiseksi), Tekee tosi innokkaasti mahan istu, maahan seiso, seiso istu ja istu seiso. Istu maahan ja seiso maanhan menee vähän hitaasti. Pienoinen ongelma nyt on se, että seisomaan noustessa liikkuu sivusuunnassa, sillan täpisee, että kohta pallo lentää. Ei kyllä haittaa yhtää, vaikka vähän sivuttain liikkuisikin, tuosta mielentilasta tykkään.

Nessa kävi Somerolla paimenessa 27.5. Jestas, nyt oli muuten tytöllä vauhtia. Lammasmania, ne pienetkin aukrotiteenrippeet kyllä meinasi karista ihan kaikki. Rupesi ne käskytkin sitten vihdosta viimeinen menemään perille, kun ohjaaja suuttui oikeasti.

Kuvat Niina Elo.

Muutamassa näyttylyssä ollaan myöskin käyty. Nessa sai neljännen ja viimeisen sertinsä Salossa 20.5 Elena Ruskovaaralta sijoituksella pn3. Mutta Nuppu räjäytti koko potin ollen ROP, ROP-Veteraani, RYP-2 ja BIS-VET-2 .

Nuppu kera palkintojen. Hyvät palkinnot, kasseista löytyi mm. nutrol senioröljyä, canicuria, cothivet-haavasumutetta ja vitacutan-rasvahappoa.

 

3.6 lähdettiin Nessan kanssa Nooran ja Onnin "seuraksi" Mänttään näyttelyihin. Ihan tosi harvinainen tilanne, että Nessis oli ainut narttu, mutta niinkuin arvata saattaa, ERI saatiin, mutta SA:ta ei herunut. Onnipa nappasi ROP-ruusukkeen itselleen ja poika olisi nyt sitten yhtä sertiä vaille valio.

Viime viikonloppu vietettiin Briardleirilla Keuruulla. Kouluttajina oli Johanna Nivala ja Anu Vehviläinen ja me oltiin Johannan ryhmässä. Kenttä oli ihan järven rannalla ja koska Nessalla on myös uimismania, laitoin sille jo ensimmäiselle kierroksella 3m liinan kaulaan. Nessa kun näki järven, niin joo kyllähän se seurasi -kaikki ajatukset järvessä. Kontaktiakin yritti esittää, mutta kyllä oli vaikeaa. Ja sittenhän se seuraamisen vapautuksesta karkasi sinne järveen. Kerkisin napata liinan vedestä ennenkun kerkisi kovinkaan kauas ja kiskoin koiran pois vedestä.

Ja sitten taas seurattiin. Kuva: Annamari Aarnio.

Päätin, että se sai sitten olla ensimmäinen ja viimenen kerta, kun kun karkaa uimaan. Seuraavalla kierroksella kentälle tultaessa Nessa vinkui, ei olisi halunnut sukissaan pysyä, vaan päästä uimaan. Pieni pätkä seuraamista ja vapautus, yritti lähteä järveen, mutta se torpattiin. Yritti jossain kohtaa toisenkin kerran, joka torpattiin. Kyllä se sitten pikkuhiljaa uskoi, että sinne ei ole menemistä ja esittikin sitten ihan hyvää tottista, kun keskittyi itse tekemiseen.

Kuvat: Minna Saarimaa.

Seuraavana päivänä otettiin vähän noutoa ja jääviä. Noudossa pitäisi vaan malttaa työstää sitä otetta, aika pienillä avuilla se mälvääminen loppuu. Yleensä nappaan nopeasti kapulan pois, ettei ehtisi paljoa mälvätä. Mutta sillä ei taida päästä kuin ojasta allikkoon. Jäävät lähinnä vaan näytettin ja seisomisessa ottaa askeleen käskyn jälkeen, sitäkin pitäisi työstää, niinkuin istumisen ja maahanmenon nopeuttakin. Yritettiin ohjaajaakin kouluttaa, ensin vapautus sana, sitten vasta kaivetaan se pallo taskusta, kyllä oli muuten vaikeaa .

Kuvia leiriltä ei kauheasti ole, oma kamera jäi kotiin ja kameraryhmä näytti olevan eriryhmässä . Leiri oli kaikinpuolin onnistunut. Hienot maisemat, hienoja koiria ja ennenkaikkea mukavaa seuraa . Seuraavaksi suunnataan nokkka kohti pohjosen erkkaria ja rotumestistokoa, suurempaa menestystä ei tosin taida olla odotettavissa .